*

timokaunisto

Hallitus epäonnistui maatalouden tukikokonaisuudessa

Komissaari Olli Rehnin (kesk.) kannanotto Etelä-Suomen maataloustukineuvottelujen huonosta hoidosta sai kokoomuslaisen pääministeri Jyrki Kataisen luonnehtimaan arvostelua ”vaalipuheeksi”. Tällä perusteella voi toki leimata kaiken kritiikin milloin tahansa mutta juuri tässä tapauksessa me keskustalaiset olemme alusta saakka moittineet hallituksen neuvottelustrategiaa. Emme voi hyväksyä sitä, että Suomen EU-jäsenyyssopimukseen kirjattu artikla 141 – eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tuki – hylättiin kokonaan omasta aloitteestamme.

Talonpoikien kannalta on sinällään yhdentekevää, millä nimikkeellä tai minkä artiklan alta maataloustuki määräytyy. Kun kysymyksessä on eri osista muodostuva monimutkainen kokonaisuus, ratkaisee viivan alle jäävä osuus. Kiistana olevassa osa-alueessa onnistuttiin sinällään korvaamaan osa Etelä-Suomen tuesta kokonaan uudella tukimuodolla (uusi artikla 149). Voidaan sanoa, että EU-neuvotteluissa onnistuttiin määräaikaisesti ja tasoltaan kohtuudella.

Sen sijaan kansallisten tukien puolella erityisesti uusi ympäristökorvausjärjestelmä tulee alentamaan hehtaarikohtaista tukea 50-100 euroa (10-20 %) nykyisestä. Kotieläintiloilla tuen menetystä halutaan korvata uudella eläinten hyvinvointia parantavalla tuella, mutta sen täysimääräinen käyttö on käytännössä lähes mahdotonta.

Lopputuloksena hallituksen neuvottelemasta kokonaisuudesta on, että viljelijöiden kokonaistuki alenee (arviolta 10-20 prosenttia tilakohtaisesti) ja että neuvoteltu uusi tuki (artikla 149) ajetaan loppuun vuoteen 2018 mennessä. Sen jälkeen edessä on runsaasti tukipoliittisia kysymysmerkkejä erityisesti eteläisen Suomen osalta.

Artikla 141 neuvoteltiin aikanaan jäsenyysehtojen loppusuoralla Saksan aloitteesta. Sen hyväksyminen komissiossa on vaatinut vuosien työn mutta tuo 141-tuki sai aikanaan poliittisen tunnustuksen maatalouskomissaari Franz Fischlerin aikana. Eteläisen Suomen ongelmat siis myönnettiin.  Nyt tälle työlle ja tuon tukimuodon käyttömahdollisuudelle on lyöty piste, Suomen hallituksen aloitteesta. On vaikea nähdä, mitä etua tästä valinnasta on Suomelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Maatalouden kansallista osaa tuesta on mietittävä kestävyysvajeen kannalta. Nostaa sitä ei voi mutta leikattava kohtuullisesti, eli reilusti.

Siihen on varaa maatalous-talouksien omavaraisuuden takia, reilusti varaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Komissaari Olli Rehnin (kesk.) kannanotto Etelä-Suomen maataloustukineuvottelujen huonosta hoidosta"

Joopa joo Kaunisto, vaalit tuloo:

– Komissaarina Rehn vielä taputteli olkapäälle Strasbourgissa käytävillä ja kehui, että hyvin hoidettu.

Sekä Sarvamaa että Rehn (kesk.) pyrkivät EU-parlamenttiin ensi viikonlopun vaaleissa.

- Ja Jari Koskista maatalousministerinä on kautta linjan kiitelty, paitsi kai Sirkka-Liisa Anttila :)

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Sarvamaa%20...

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Hallitus hoiti osan tuesta EU:n piikkiin mutta hävisi selvästi tuen määrässä ja sen kestossa. Aloitamme pisteesta nolla kun vuosi 2018 alkaa. 141 artiklaan ei ole enää paluuta.

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

EU:n budjetista menee muutenkin liikaa maataloustukeen. Eikö olisi jo Suomenkin aika päästä irti noista Kekkosen ajan asenteista ja keskittyä siihen miten saamme Suomen maaseudun kukoistukseen ilman kotimaisia lisätukia. 141 on pönkittänyt vanhoja luutuneita rakenteita, ja yliajallahan siinä ollaan oltu jo jonkin aikaa.

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

"Kotimainen lisätuki" on paikkaus siihen aukkoon, joka jää katettavaksi suhteessa vanhoihin EU-maihin maataloustuen osalta. Jos emme onnistu tasaamaan viljelyn kustannuksia eri puolilla Eurooppaa, jossa ihan perussopimusten mukaan viljelyä on kaikkialla voitava harjoittaa, niin pahasti jäädään takamatkalle. Jos tarkoitus on lopettaa ruoan tuotanto ja siihen liittyvät 300.000 elintarvikeketjun työpaikkaa Suomesta niin sanotaan se sitten suoraan, ei kannata kiemurrella.

Toimituksen poiminnat