*

timokaunisto

Vähän kuin itseäsi pettäisit (taas)

Jutta Urpilaisen (sd) vuosi sitten liikkeelle saattama professorityöryhmä - talousneuvostoksi taidettiin kutsua - pitää Suomen taloustilannetta vakavana mutta suosittelee kuoleman pelossa itsemurhaa. Professorit viestittävät, että jotain tarttee tehdä mutta lykätään taas vaikeita päätöksiä. Ne kun voivat vaarantaa kasvun.

Professorien viesti eroaa selvästi monen varsinaisen taloustieteilijän ohjelmasta. Ehkä jo työryhmää nimettäessä haluttiin varmistaa, että hallitusneuvotteluihin demarit saavat materiaalia, jolla kiristyspolitiikka (austerity) osoitetaan tieteellisellä arvovallalla vääräksi. Olisi jotain kotimaistakin Krugmanin tapaista.

Kun Kataisen hallitusta liki neljä vuotta sitten sorvattiin, ratkaistiin sama asia marssimalla ulos neuvotteluista. Kokoomuksen pääministerikiima sivuutti järjen äänet - niinpä hallitusohjelman kasvuarvio yli tuplattiin siitä, mitä virkamiesten vastuullinen valmistelu kertoi. Tänään jokainen ymmärtää, että neljän vuoden pituinen, 3,5 prosentin vuotuinen talouden kasvuarvio on Suomen lähihistorian mittavin itsepetos. Se ylittää jopa EU-jäsenyyden vuoksi annetut lupaukset ruuan hinnan laskusta.

Professoreita voi onnitella siitä, että näkökulma on erilainen kuin valtaosalla muilla uutta vaalien jälkeistä hallitusta neuvovalla. Mutta onko joukossa talouden ja etenkin politiikan varsinaisia asiantuntijoita? En tunne alan kotimaista keskustelua tarpeeksi mutta ainakaan kovin montaa aiempaa julkista esiintymistä en ryhmän jäseniltä muista. Se tietysti on vaikeaa maassa, jossa viestintävälineet aina soittavat Sixten Korkmanille.

Omat teesinsä ovat julkaisseet ainakin Suomen Pankki ja ETLA. Molempien viesti oli hyvin selvä. Suomi on harjoittanut viimeiset seitsemän vuotta varsin löysää finanssipolitiikkaa. Suomeksi voi sanoa, että on toimittu kuin hyvän keynesiläisen kuuluukin: olemme elvyttäneet. Käytännössä emme ole elvyttäneet uusiin investointeihin ja tulevaan elämäämme vaan olemme pitäneet yllä toimivaa palvelurakennetta velkarahalla. Olemme odottaneet yleistä käännettä parempaan mutta nyt raja alkaa olla vastassa. Velkaantuminen on pakko taittaa.

ETLA neuvoo vaalien jälkeisiä päättäjiä jäädyttämään tulonsiirrot nykytasolleen neljäksi vuodeksi. Sillä säästettäisiin noin kaksi miljardia vuodessa - siitäkin huolimatta, että kiristys vaikuttaa myös kulutusveroihin. ETLA sopeuttaisi julkisen talouden velka-asteen noin 60 prosenttiin BKT:stä. Se tarkoittaa 3-5 miljardin leikkauksia julkisiin menoihin. Niistä siis tuo tulonsiirtojen - eläkkeiden, tukien, lisien - jäädytys toisi liki puolet. Loppuja ETLA kaahisi kokoon mm. kiinteistöveroa korottamalla, ehkä sen pohjaa laajentamallakin.

ETLAn arvio vajeen mittaluokasta ja selviytymisen aikataulusta on realistinen. Sitä on myös viesti siitä, että päätökset ja toimenpiteet on aloitettava heti hallitusta muodostettaessa. Viivyttelyyn ei enää ole varaa.

Tuleville päättäjille ei ole luvassa mukavia päätöksiä. Neuvottomuus ja odottelu eivät kuitenkaan ole niitä ominaisuuksia, joita Suomi nyt tarvitsee. Professorien esityksen ehkä konkreettisin puoli lienee siinä, että se osoittaa yliopistoilla vielä olevan runsaasti tilaa tuottavuuskehityksen toimeenpanolle fiskaalisin keinoin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos, hyvää analysointia, mutta ratkaisua ei tässäkään itsessään ole.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kun aikansa odottaa, viimeinenkin juna menee. Sitten voi taas jossitella. Eilisen junan tuomaa aikalisää - ajoissa matkaaminen - ei enää ole.

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Eiköhän tästä voi päätellä, että varsin pitkälti olen ETLAn linjoilla julkisen talouden tasapainottamisen suhteen.

Pekka Heliste

Eli köyhät kyykkyyn .Ja työntekijältä kaikki oikeudet pois, työläisen saa erottaa kun pärstä ei miellytä. Ja orjatyöläisten määrä miljoonaan Sekin oli Etlan muistiossa.

Normaali kepulainen ajatelma

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei laiteta euroalueen ongelmia ETLAn ja nykyhallituksen piikkiin, vaikka EU:n talousoppeja noudattavatkin.

Keskustalla on sellainen haukka listoilla kuin Olli Rehn, joka on tiukasti edelleen EU:n kamikaze-linjalla ja on keskeinen vaikuttaja kriisipolitiikan valmistelijana. On siis melko varmaa, ettei politiikkamuutosta Keskustan kautta ole tulossa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eli tarkoittaa:

Velan taittamista, rakenteellisia keinoja erittelemättä mitä, menokleikkauksia, ei onneksi veroasteen nostoa.

Leikata ei saa kuitenkaan kasvua, eläkeuudistus kuntoon, sotessa huomioitava plaa plaa jne...

Voimavarojen uudelleenkohdentumista plaa plaa...

Verotuksen pitää tukea työntekoa, riskinottoa ja voimavarojen liikkuvuutta plaa plaa...

Kilpailukyvyn nopea kohentaminen edellyttää palkkamaltin lisäksi muita keinoja. (Mitä muita keinoja?)

Työmarkkinoilla tarvitaan merkittävä uudistus, jonka toteuttamisessa on rooli myös hallituksella. (Mikä uudistus ja mitä pitää sisällään?)

Eli vastaatko tarkemmin mitä ETLA:n linjoilla oleminen oikeasti tarkoittaa?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hyvä Timo Kaunisto, käsityksenne elvyttävästä politiikasta on väärä. Kannustan tutustumaan moderniin rahateoriaan. Aina kun työttömyys nousee on harjoitettu väärää politiikkaa. Ykköset ja nollat tietokoneen muistissa eivät koskaan ole tärkeämpiä kuin reaalitalous ja työllisyys. Velka ei ole koskaan ollut valtion ongelma, typerät hallinnolliset järjestelyt kylläkin, kuten EMU.

Valtion ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajo on tämän taloudellisen eliitin kannustaman vouhotuksen tavoite. Risuja kansanedustajille siitä etteivät ole keskittyneet olelliseen lainsäädäntötyössään, vaan ovat näperrelleet ja jättäneet suuret kysymykset kysymättä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Timo Kaunisto lyttää arviointineuvoston arviointikyvyn. Samaan aikaan hän mainitsee kahteen kertaan "varsinaiset taloustieteilijät" ja "varsinaiset asiantuntijat". Kaunisto uskoo tietävänsä keitä nämä varsinaiset ovat.

Varsinaisilla Kaunisto näyttää tarkoittavan Suomen Pankkia ja Etlaa. Enpä ole tästä ollenkaan vakuuttunut. Olin paikalla kun Etla esitteli muistionsa hallitusohjelmaksi ja olin paikalla kun Suomen Pankki esitteli talousennustettaan yleisölle joulun alla.

Suomen Pankin talousennusteessa hätkähdytti yksi kuvio. Kuvio esitti sitä mistä asiaintiloista 2008 alkaneen talouskriisin katsotaan johtuneen. Aluksi paino oli miltei yksinomaan ulkoisilla tekijöillä, vientikysynnän laskulla, suhdanteella yms. Mutta nykyhetkeen tultaessa ja lähivuosina kriisin syyksi esitettiin miltei yksinomaan kotimaiset tekijät, väestön ikääntyminen, työikäisten väheneminen, vetäytyminen työelämästä ja moni muu tämäntapainen asia. Toisin sanoen nämä talousennustajat (Suomen Pankit, Etlat ja vastaavat) syyllistävät Suomessa asuvan väestön. Kun ensin on syyllistetty, heitä vastaan voidaan iskeä. Tämä prosessi on nyt käynnissä laajalla rintamalla: SP, Etla, VM, VTV, PTT ja moni muu. Mikä on väestön syyllistämisen tieteellinen totuusarvo? Onko syyllistäminen tiedettä, onko se "varsinaista taloustiedettä"? Vastaus on kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Yhtä hyvin syyllistäminen on politiikan ja talouden eliitin harjoittamaa puoskarointia.

Tieteenpäivillä PT:n Seija Ilmakunnas ehdotteli että nykykriisistä pitäisi tehdä yhtä "arvovaltainen" (kuten hän sanoi) vertailututkimus kuin 1990-luvun lamasta. Johonkin tällaiseen olisikin aihetta, myös siksi ettei Timo Kaunisto ja muut poliitikot pääse "varsinaisen taloustieteen" selän taakse.

(( Laajensin tämän kommentin erilliseksi kirjoitukseksi:
http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1843... ))

Pekka Heliste

PTT on myös ennustanut kasvua aina kun katsoo vähän eteenpäin eli vuodelle 2011 -2012 n 3 % kasvua ja taas 2014 2,5 %

Eivät kepulaiset ole sen parempia ennustajia

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Velkaantuminen on pakko taittaa."

Tällä kyllä päästään samoihin lukemiin Kreikan kanssa, pakolliset menot kun kuitenkin juoksevat samalla kun loppukin ostovoima Suomesta hiipuu. Toinen vaihtoehto olisi ulkoinen devalvaatio eli jätetään EKP jatkamaan säästökuripolitiikkaansa Kreikan ja halukkaiden maksajien kanssa.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ihan mielenkiinnosta, ketkä siis ovat niitä Timo Kauniston viittamia "varsinaisia taloustieteilijöitä", jos viisi professoria (joista neljä taloustieteen/kansantaloustieteen professoreita) eivät ole?

Ovatko "varsinaisia taloustieteilijöitä" siis ne, jotka ovat samaa mieltä kuin Timo noin fiilispohjalta on?

Hassua kyllä näidenkin viiden professorin kannanotot vain ovat hyvin yhteneviä mm. IMF:n viimeaikaisten finanssipolitiikkaa koskevien analyysien kanssa. Mutta IMF:ssä ei tietenkään myöskään ole "varsinaisia taloustieteilijöitä".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Onhan se kamalaa, kun huomataankin fiskaalikertoimen olevan yli yhden...

Mutta olen miettinyt sitä, pitäisikö Suomen seuraavan hallituksen vetää käsijarrusta niin, että väki lentää junasta pihalle kaaressa.

Ehkä se saisi jonkun kysymään, että missä se todellinen vika nyt oikein on.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Sssh! nyt hiljempaa. "Varsinaisten taloustieteilijöiden" mukaanhan finanssipolitiikan kerroinvaikutus ei missään nimessä voi olla yli yhden....

Anna-Leena Nieminen

Suomessa ei ole kuin yksi varsinainen taloustieteilijä eli professori Matti Virén

tässä lainauksia hänen näkemyksistään:

    "Kaikki puolueet kannattavat korporatistista kolmikantaa, ilmaista korkeakoulutusta ja muita ”ilmaisia” palveluksia, valtiollista radio- ja tv- monopolia, uusia veroja ja jatkuvasti kasvavaa säätelyä, valvontaa ja urkintaa.
    VAATIIKO MIKÄÄN puolue ay-jäsenmaksujen verovapauden – ay-liikkeen verotukien – lopettamista? Tai vaatiiko kukaan eläkevakuutusyhtiöiden hallintoon edustusta kolmikannan ulkopuolelta tai edes keskustelua siitä, miten paljon rahastoja tarvitaan. Ei tietenkään.
    Vaikka työpaikat karkaavat kiihtyvällä vauhdilla ulkomaille, kaikki puolueet vain hokevat tulonjaon tasaamisen tarpeesta. Miten tasaista tulonjaon pitäisi olla, jotta se tyydyttäisi poliitikkoja? Pitäisikö kaikilla olla vain sama Kelan päiväraha?"

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/411159/Ela...

    "Suomen julkinen sektori on kasvanut niin suureksi, että Suomi ei enää muistuta markkinataloutta."

http://www.uusisuomi.fi/raha/64437-professori-matt...

Eli professori Matti Virén perää varsinaisia rakennemuutoksia.

Miksiköhän Matti Virén ei ole mukana talouden arviointineuvostossa?...

*

Vielä viisaampi ja todella harvinaisen viisas on kansainvälisestikin tunnettu libertaari taloustieteilijä ja professori Hans-Hermann Hoppe jonka mukaan demokratia on epätaloudellinen ja moraaliton järjestelmä ja että demokratian kieroutunut kaava; tulonjakopolitiikka on jo levinnyt maiden välille(EU).

Professori Hoppe on myös kyseenalaistanut valtiota, sen monopoliasemaa(verotus ja lainsäädäntö)ts. pakkovaltaa todella syvällisesti ja ainutlaatuisesti.

Professori Hans-Hermann Hoppe muuten vieraili Suomessa keväällä ja piti luennon raha- ja pankkijärjestelmään liittyen, mutta siitä ei mediassa uutisoitu. Miksiköhän?...

Pekka Heliste

Ilmeiseti korkeakouluissa opetetaan aivan väärin taloustiedettä, miksei Kaunisto ala vaatia yliopistojen saneeraamista ja vaadi niitä noudattamaan virallista Kepun/Kokkomuksen politiikkaa

"Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo on nimitetty talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtajaksi. Hallitus asetti ryhmän viiden vuoden toimikaudeksi tänään. Sen muut jäsenet ovat Århusin yliopiston professori Torben Andersson, Turun yliopiston professori Kaisa Kotakorpi, Helsingin yliopiston professori Liisa Laakso ja Oulun yliopiston professori Mikko Puhakka."

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hyvä kun tuli selväksi ettei Kaunisto tiedä ovatko professorit oikeassa, vai omaa vihreää oksaansa kärkkyvät virkamiesekonomistit. Päättäjä joka ei osaa erottaa elvytystä budjettialijäämästä, ei ehkä pitäisi kuulua sinne päätöksenteon terävään kärkeen.

On virkistävää kuulla Suomen talouspolitiikasta joskus järjenkin ääntä, jota talousneuvoston suositukset edustavat. Maailmalta ei enää juurikaan taida löytyä taloustieteen Nobel-palkittua joka ETLA ja SP:n linjoilla olisi, joten kotimaan professoreillakin nousee paine totuudessa pysymiseen poliittisen mielistelyn sijaan.

Olisiko Kepulla selitystä miksi EKP ja IMF haluavan päinvastaista politiikkaa kuin SP:n ja ETLAn suosittelevat? Arvaan ettei vastausta sieltä tule, joten vastaan itse. Heidän talouspolitiikkasuosituksensa perustuu tulevaisuutta varten, ei menneisyyttä. SP, ETLA, Korkman ja muut päivystävät ekonomistit suosittelevat talouspolitiikkaa historiaa varten.

Poliitikon on varmasti helppo vetää johtopäätös, että historiaa varten tehtävä politiikka on uskottavampaa. Blogistikin osaa luetella näin jälkikäteen kaikki virheet ja seuraukset vuodesta 2011 lähtien, sitten eksyen niiden pohjalta populistiseen järkeilyyn.

Vastoin ekonomistien "taantuma ohitse" -järkeilyä v. 2010, minäkin osasin päätellä ettei talouskasvuodotukset pidä paikkansa. Noihin vakuutteluihin perustuivat hallitusohjelma 2011.

Muistaako Kaunisto seuraavan: "Ei koske Suomea"
http://www.uusisuomi.fi/raha/71492-%E2%80%9Dei-kos...

Kepulla on nyt vallan hyvät tsäänsit viedä talouspolitiikkansa vähintään samassa määrin väärille urille kuin nykyhallitus 2011. Onhan teillä tulossa hallituskumppaniksi SDP, jolla edelleen talouspolitiikkaa ohjaavat sellaista raskaan sarjan kyvyt kuin Urpilainen, Korkman ja Vartiainen.

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Jokainenhan voi halutessaan esiintyä taloustieteen asiantuntijana - ja moni esiintyykin. Sanoinpa vain, ettei näistä professoreista juuri ole kuultu kun "selviytymissotaa" on viime vuoden käyty. Uusitalokin taitaa olla keskittynyt enemmän koulutuksen ja talouden suhteeseen kuin finanssipolitiikkaan. En ole yhden totuuden ihminen mutta seitsemän vuotta tässä on vedetty löysää linjaa suhdanteesta riippumatta. Kyllä sekin on uskallettava tunnustaa, että julkinen sektori on kasvanut liian suureksi kantokykyymme nähden. Sitä eivät talousviisaat proffatkaan kiistä - kieltäytyvät ainoastaan tekemästä asialle nopeasti mitään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllä sekin on uskallettava tunnustaa, että julkinen sektori on kasvanut liian suureksi kantokykyymme nähden."

Säästämällä ja leikkaamallako saamme Suomen talouden nousu-uralle?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Jarmo, josko vaihtaisit ääntä kellossa tai reseptoreita korvaelimissä ja suostuisit ymmärtämään, että tuskin monikaan on ehdottanut vain yhtä yksittäistä toimenpidettä taloutemme korjaamiseksi?

Tai ainakaan tarkoittanut puhuessaan silloisella kerralla vain yhdestä ideasta.

Leikkauksia sellaisista kohteista, joissa on tehottomuutta; vähemmän välttämättömistä kustannuseristä voidaan myös tinkiä. Työehtosopimusten yleissitovuus historiankirjoihin, raskauden kulut työnantajilta yhteiskunnalle jne.

Elvyttäviä satsauksia uuteen teknologiseen kehitystyöhön; ei ensisijaisesti teiden rakentamiseen ja homekouluremppoihin. Jälkimmäisiin rahat tulevat luonnostaan sitten kun yhteiskunta taas tuottaa lisäarvoa riittävästi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

"suostuisit ymmärtämään, että tuskin monikaan on ehdottanut vain yhtä yksittäistä toimenpidettä taloutemme korjaamiseksi?"

Nämä hallituspuolueiden ja keskustan ehdotukset eivät perustu mihinkään konkreettiseen toimeen jolla olisi talouskasvua edistäviä vaikutuksia, ovat vain tyhjää höpinää säästämisen toivotuista hyvistä vaikutuksista. Koska ainoa korjaava keino on julistettu tabuksi niin höpistään talouskuria joka todistetusti vain lisää työttömyyttä ja aiheuttaa lisää ongelmia talouden supistuessa. Kerro nyt silmilleni millä useammalla konkreettisella toimella saadaan Suomen taloutta nostettua, olen pelkkänä korvana?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #28

Taloudessa on tärkeää osata erottaa lyhyttä ja pitkää aikaväliä koskevat lainalaisuudet. Jos halutaan vain lyhyellä tähtäimellä ja siten lyhytnäköisesti parantaa työllisyyttä välittämättä pitkällä aikavälillä korjaamatta jäävistä asioista (muun muassa mätien rakenteiden vuoksi), niin ei muuta kuin velkarahalla elvyttämään.

Mikäli taas halutaan korjata mädät rakenteet pois ja parantaa tilannetta pitkällä aikavälillä, hyväksyen tosin samalla alkuun mahdollinen joskin todennäköisesti lyhytaikainen lisäkurjistuminen ennestään, on parempi tosiaan keskittyä niihin mätiin rakenteisiin.

Lahon seinähirren ehostaminen punamultamaalia päälle sivelemällä kun ei paljoa hyödytä.

Kirjoitin jo jotain konkreettisia toimenpiteitä. Esim. paikallinen työehtosopiminen yleissitovuuden tilalle. Lisäksi nykyisen ansiosidonnaisen päivärahan epäpyhä allianssi valtiorahoituksen kanssa tulisi purkaa. Tilalle esimerkiksi valinta joko valtiorahoitteisen peruspäivärahan eli vaikkapa noin 700 €/kk (työttömyysvakuutusmaksut palkasta valtion kassaan) tai paremman työttömyysajan korvauksen toivossa korkeammat liittojäsenyysmaksut (ml. työttömyysvakuutus) liiton kassaan niin halutessaan. Jälkimmäinen valitessaan ei sitten työttömyysaikana voisi saada valtion peruspäivärahaa (tosin ei olisi myöskään maksanut työttömyysvakuutusmaksua valtiokassaan).

Kustannuksia sitten karsimaan muun muassa nykyistä yritysten kohtaamaa sääntelyä karsimalla. Suora säästö tulee siitä, kun eri valtiolliset yritysneuvontainstanssit työllistävät suoraan n. 5000 henkeä ja epäsuorasti jopa 20 000 henkeä, joten yksinkertaisesti sääntelyä vähentämällä voitaisiin säästää henkilöstötarpeesta. Puhumattakaan sääntelyn purkamisen suotuisasta vaikutuksesta yritystoiminnan vilkastumiseen ja siten talouden kohenemiseen.

Kunnalliset viiden vuoden irtisanomissuojat huomattavasti lyhyemmiksi, vaikkapa vuoteen. Lisäksi olen eri esitysten perusteella ymmärtänyt (ja kokemukseni perusteella voin hyvin kuvitella), että esim. Kelan ylä- ja keskiportaassa on paljon tehottomuutta, siis tyhjänpäiväisiä virkoja.

Elvytystä sitten tutkimukseen ja tuotekehitykseen ennen kaikkea. Näiden tässä mainittujen toimenpiteiden ja monien muiden suorittaminen yhtäaikaisesti on ensisijaisen tärkeää; silloin voi jopa harkita myös liikennehankkeiden toteuttamista ja homekoulukorjaamisia velkarahalla, elvytyksen nimissä.

Yksinään toteutettuna mikään toimenpide ei riitä. Etenkään nuo kaksi viimeksi mainittua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

Näpertelyä, ei noilla Suomen talous nouse ja sääntelyä nyt on hankala poistaa kun EU lähettää uusia velvoittavia direktiivejä jatkuvalla syötöllä. Oma valuutta ja keskuspankki on ainoa keino saada talouteen vireyttä ja tämä tehdään joka tapauksessa jossakin vaiheessa, yhteisvaluutta euro on osoittautunut Euroopalle katastrofaalisen huonoksi valuuttajärjestelmäksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #32

Ei todellakaan ole näpertelyä. Mikäli pelkästään edelliset muutokset toteutettaisiin päästäisiin hyvinkin todennäköisesti jo niillä takaisin kasvu-uralle. Osoitat olevasi melko lailla ymmärtämätön kertomieni asioiden merkityksestä ja siitä mitä ne pitävät sisällään, jos toteat ne näpertelyksi.

Sorrut myös melko onttoon ja pidemmälle menemättömään logiikkaan/ajatteluun todetessasi, että ainoa mikä auttaa on valuutanvaihto ja muilla asioilla ei mitään väliä. Jos vaikka olisikin niin, että valuutanvaihto olisi tehokkain yksittäinen toimenpide (mitä se sinänsä voi ollakin, en todellakaan edes kiistä), miksi kuitenkaan jättäytyä pelkästään siihen ja jättää muut erittäin hyödylliset, mahdollisesti jopa välttämättömät toimenpiteet suorittamatta? Sellainen on hyvin outoa ajattelua, joskin varsin yleistä.

Luulisi kaikille olevan selvää, että mitä enemmän hyödyllisiä toimenpiteitä jonkin systeemin (tässä Suomen talousalue/yhteiskunta) korjaamiseksi toteutetaan, sen parempi systeemin kannalta.

Itävaltaa jonkin verran tuntevana kehotan jokaista eurovastustajaa ja markkaintoilijaa miettimään, miksi kuitenkin Itävalta menestyy hyvin siitä huolimatta, että siellä euro käytössä. Voin kertoa vastauksen erittäin suurelti liittyvän mentaliteettieron ohella myös rakenteellisiin/systeemieroihin Suomen ja Itävallan välillä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #31

Työehtospimusneuvttelujen siirtäminen henkilökohtaisiksi nostaa sopimisen hinnan miljoonakertaiseksi

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #37

Kaikenlaista tuubaa sitä saa lukea ja argumentteina käytetään.

Pitäis varmaan avioliitto- sun muut sopimiset ihmisten välillä nekin muuttaa yleisluontoisiksi ja jo valmiiksi sovituiksi, jottei niihin turhaan käytettäisi aikaa eikä rahaa, sillä aika=rahaa kuten tunnettua on.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" En ole yhden totuuden ihminen mutta seitsemän vuotta tässä on vedetty löysää linjaa suhdanteesta riippumatta. Kyllä sekin on uskallettava tunnustaa, että julkinen sektori on kasvanut liian suureksi kantokykyymme nähden. Sitä eivät talousviisaat proffatkaan kiistä - kieltäytyvät ainoastaan tekemästä asialle nopeasti mitään. "

Etkö pysty tunnustamaan, että Suomessa ongelmana on talouskasvun puute? Julkisen sektorin koko ei ole taantuman aiheuttaja. Intosi "hoitaa" julkinen sektori kantokykyä vastaavaksi on politiikkaa, joka syventää taantumaa.

Sanot vedetyn löysää linjaa, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Vuoden 2009/2010 jälkeen budjetit ovat olleet taloutta kiristäviä, eli lamaa syventäviä. Suomi on velkaantunut taantumaa ylläpitämällä käyttämättä tuolloin ollutta pelivaraa taantumasta irtipääsyyn.

Katso Suomen bkt-kehitystä vv. 2009-2014:
https://www.google.com/?gws_rd=ssl#q=bkt+suomi

Tuollaista jälkeä syntyy, kun kansantaloutta ei hoideta kokonaisuutena. Sen muodostaa julkinen ja yksityinen sektori. Kokonaisuus ratkaisee onko noudatettu politiikka kiristävää vai elvyttävää. Julkisen kokoa päättäjillä on mahdollista säädellä, mutta yksityinen kulkee suhdanteiden mukaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"että Suomessa ongelmana on talouskasvun puute? Julkisen sektorin koko ei ole taantuman aiheuttaja."
Tämän keksit aivan itse.

Pekka Heliste

Kepun päätavoite on päästä lyömään köyhää, ei budjetin tasaainottaminen

Jos budjetti halutaan tasapainoon niin on purettava porvaihallituksen palkankototukset.

Kokoomus osti vuoden 2007 vaalivoiton lupaamalla ylisuuret palkankorotukset ja Kepu peesasi..

Julkisen sektorin palkat syöksyivät n 35 % ylöspäin kun yksityisen puolen oli tyydyttävä n 22 % palkankorotuksiin.

Julkisen sektorin palkkojen leikkaaminen 10-20 % tasapainottaa alijäämän ja sekin voidaan tehdä jäädyttämällä palkat.Kepukin on virkamiespuolue, jonka ainoa tavoite on viedä leipä köyhän suusta ja panna köyhät elättämään liian suurta palkkaa nauttivia virkamiehiä

Ja jos tukia halautaan jäädyttää ja leikata niin maataloustuet ja yritystuet olisivat oikea kohde

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Näin ajateltiin Vanhanen/Katainen hallituksessa 6 vuotta sitten Suomen alamäestä. Velkaa piti lyhennettämän muutama miljardi (3/2008), mutta jo hyvin pian (1/2009) sitä pitikin ottaa jo 30 mrd€ lisää:
http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+kataisen+pu...

Edellisen laman opetuksista ei tarvinnut hakea apua, koska "niitä ei voi verrata". Mikä olisi nyt sitten se lääke? --- "Se-jonka-nimeä-emme-mainitse"? Ei edes blogisi.

Radio-ohjelmassa minuutti sitten kysyi toimittaja SK:n päätoimittajalta. "Johtuuko median käyttämä asiantuntijakapeus [tietyt tyypit] mediasta itsestään vai mistä?" Entä hallituksessa; 7 vuoden ajan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Linkkaamastasi artikkelista pieni poiminta, jos sallit: "...Katainen sanoi, että tämän päivän tilannetta ja 1990-luvun lamaa ei voi verrata toisiinsa..."

Ei voikaan. Moni on tullut vihdoin ja viimein sille kannalle, että "tämän päivän tilanne" on jo itseassa pahempi kuin 90-luvun alku.

Tuskaisan hitaasti tämä havahtuminen kokonaisuudessaan tapahtuu. Toivottavasti kirjoitteluni on edes hieman vauhdittanut tosiasioiden tunnustamista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

T. Kaunisto, jos jäädytetään tulonsiirtojen tasot, niin siinä ei säästetä lantin lanttia, mutta ehkäistään toki vielä suurempi julkinen kulutus.

Kaupat markkinoivat ja kaikkea krääsää, ilmoittamalla yliruksitun alkuperäisen hinnan, sitten tarjoushinnan ja väittävät säästäväsi tuon erotuksen. Itse ajattelen jo lähdössä niin, että säästän vielä enemmän, kun en osta koko turhaketta niin kauan kuin hinta on positiivinen.

Mainitsit, että Suomi on elvyttänyt, kuten kunnon keynesiläisen tuleekin. Tulee huomata, ettei pelkkä finanssipoliittinen elvytys auta, jos rahapolitiikan puolella kiristetään (katso vaikka EKP:n taseen kokonaismäärä vuosina 2012, 2013 ja 2014 niin huomaat, mitä tarkoitan).

Tervetuloa tänne Kreikkaan katsomaan, mitä se finanssipuolen jarruttelu laman keskellä aiheuttaa.

Tulemme siihen velkaisuuteen ja budjetin alijäämiin. On totta, että ne ovat euromailla ikäviä, koska euromaat lainaavat pääosin euroissa, ulkomaan valuutalla. Sama ongelma vaivasi mm. Argentiinaa vuosituhannen alussa.

Tarvitsee vain huomata, että olemme pakotettu (jos ei meidän hallitus pysty pakottamaan, niin Euroopan kriisimaissa ennennäkemättömän suosion saavuttanut troikka pakottaa) tähän Kreikan tien läpikäyntiin. Mutta vain silloin, jos annamme rahapolitiikan avaimet tälle nykyiselle itsemurhalinjalle, jonka tarkoitus on tuloksettomasti "saksalaistaa" Eurooppa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Työryhmää johti professori Roope Uusitalo, joka on varsin oikeistoliberaalissa maineessa näissä asioissa. Häneltä olisi normaalitilanteessa odottanut esitystä mahdollisimman pian tehtävistä julkisten menojen leikkauksista eikä käsittämätöntä asioiden lykkäämistä eteenpäin. Tulkitsen työryhmän tulosta siten, että ainoa syy leikkausten myöhentämiselle on se, että he pelkäävät, ettei Kokoomuksen kannatus kestäisi enää tämän hallituskauden puolella tehtäviä kiristystoimia lainkaan, jolloin "haluttu" porvarihallituspohja ei toteutuisi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Johtuisikohan tuo vaikka siitä, että toisin kuin DI Nummelin, tai agronomi Kaunisto, Uusitalo on taloustieteilijä, ja siksi hänen argumenttejaan ohjaa taloustiede, ei poliittinen agenda.

Nummelin (ja Kaunisto) voivat kurkata mitä esimerkiksi Kreikan kansantaloudelle ja sen tunnusluvuille on tapahtunut, kun alettiin tehdä leikkauksia keskellä syvää taantumaa.

Jos jo IMF:kin on todennut, että tuo kuripolitiikka on mennyt ns. "reisille", niin miksi ihmeessä sama virhe pitäisi toistaa Suomessa? Koska tota öö, me ollaan oikeistolaisia, ja siksi meidän mielestä kansantuotteen kuuluu kyykätä oikein perusteellisesti?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kreikan ja monen muun kriisimaan kohdalla kiristystoimet eivät enää auttaneet ensisijaiseen ongelmaan, koska maa oli jo toivottoman ylivelkaantunut. Niissä valtioissa, joissa velkaantuminen on vielä siedettävällä tasolla, kiristystoimilla on mahdollista tasapainottaa valtiontalous ja siten välttää luottoluokituksen heikkeneminen ja uusien valtionvelkakirjojen korkojen nousu. Kreikan tapauksessa kiristystoimille ei toisaalta ollut enää vaihtoehtoja, koska maa ei saa uusia lainoja markkinaehtoisesti ja muiden euromaiden äänestäjien sietokyky Kreikan sotkujen maksamiseen on rajallinen.

Toisin kuin monet väittävät, talouspolitiikan kiristystoimia eli menonleikkauksia ja verojen korotuksia ei juurikaan missään maassa tehdä talouskasvun tavoittelemiseksi, vaan siksi, että elvytysvaihtoehto on ulkopoliittisista syistä toteuttamiskelvoton tai siihen koetaan liittyvän liikaa pitkän aikavälin riskejä lyhyen tähtäimen hyötyihin nähden. Vaaleilla valituille poliitikoille tällaiset päätökset ovat aina hankalia, koska ne voivat kolhia omaa kannatusta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #25

Kurkkaa nyt huviksesi niitä Kreikan tunnuslukuja, tai jos tuntuu liian vaikealta, niin edes niitä IMF:n tuoreempia lausuntoja aiheesta "mikä meni vikaan".

Kas kun Kreikassa kävi niin, että siellä lähdettiin toteuttamaan julkisten menojen leikkauksia, jotta "pelastuspakettien" ehtoja saatiin täytettyä. Seuraus: kansantuote kyykkäsi oikein kunnolla, ja työttömyys räjähti käsiin. Tämä sitten johti velkasuhteen heikkenemiseen entisestään, ja sitä kautta painetta leikata lisää.

Ja tälle tielle pitäisi siis sinusta lähteä Suomessakin. Ensin leikataan keskellä taantumaa, sitten kansantuote kyykkää ja työttömyys kasvaa. Sitten pitää leikata lisää, jolloin kansantuote kyykkää entisestään.

"Toisin kuin monet väittävät, talouspolitiikan kiristystoimia eli menonleikkauksia ja verojen korotuksia ei juurikaan missään maassa tehdä talouskasvun tavoittelemiseksi"

Jaa että joku ymmärtää väärin päin kontraktiivisen politiikan idean?

Pakko kysyä, mikä se Suomen julkisen velan taso taas olikaan? Mitenkäs se suhtautuu esimerkiksi Saksaan? Tai Kreikkaan, jonka kohtalolla tässä pelotellaan?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jokunen päivä sitten radio Yle 1 , aamulla studiossa Ben Zyskowicz, Antti Lindtman (?) ja neutraali tutkija :

Ben sanoi ( niin hyvin kuin sanavalinnat muistan) : ..."Kataisen hallituksen ohjelma laadittiin demareiden VAATIMUKSESTA jopa valtiovarainministeriön laskelmia korkeammille kasvuluvuille , jotka sinänsä olivat jo ylioptimisia. Tämä tehtiin, jotta ei olisi tarvinnut tehdä silloin välttämättömiä sopeutustoimenpiteitä.."

Tutkija toi aidon hämmästyksensä ilmi , varmisti vielä Beniltä, että oli kuullut ja ymmärtänyt oikein ja lausui.." tämä on uutta tietoa.."

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Tuolta uutispuolelta:

"Hallitusohjelman kasvuarvio yli tuplattiin siitä, mitä virkamiesten vastuullinen valmistelu kertoi."

"Kaunisto sanoo Uudelle Suomelle pohjaavansa väitteensä hallitusneuvotteluista kuulemaansa."

Tietysti olisi voinut linkata sen hallitusohjelman tekstin. Saa vaikutelman, että agronomi Kaunisto kyllä löysi asiakirjan, muttei ymmärtänyt siitä mitään, kun siinä ei suoraan ole vastaavia kasvulukuja, vaan ne pitäis laskea? Niinpä vetoaa nyt kuulemiinsa käytävälukuihin arvostellessaan talouspolitiikkaa.

Tällainen jälkiviisaus ilman mitään todisteita on typerän näköistä. Hallitusohjelmakin näytti olleen monella tapaa ehdollinen kasvun suhteen. Ja onhan tuota muutakin kritiikkiä kirjoitukselle näyttänyt satavan.

Eli tälle kansalaiselle tämä blogaus ei todistanut mitään muuta kuin se, että kirjoittajaa ei kannattaisi valita uudelleen arvailemaan nappeja.

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Monilla on ollut täällä sinällään melko hyvä argumentti siitä, että Kauniston olisi kansanedustajana ollut ilmeistä aivan tietääkin siitä, mitä hallitusohjelmaneuvotteluissa tapahtui. No ensiksikin: en tullut viime vaaleissa valituksi eduskuntaan, joten tämä ajatus tuhoutuu itsestään. Toiseksi: hallitusohjelmasta kun neuvotellaan ovat useimmat kansanedustajat - niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin - varsin ulkona siitä, mistä yksityiskohdasta neuvotellaan ja millaisin argumentein. Vain neuvottelupöydän vieressä istuvat tietävät, mitä on meneillään. Satuin kohtuuhyvin seuraamaan neljä vuotta sitten, mitä tuon pöydän vieressä puhuttiin mutta jätetäänkö sen ruotiminen toiseen kertaan.

Toimituksen poiminnat