*

timokaunisto

Ruuan hinta normalisoituu, kilpailukyky paranee

Suomen ruokamarkkinoita hallitsevan parivaljakon - S- ja K-ryhmän - ilmoitus laskea jonkin verran ruoan hintaa ei ollut enää suuri yllätys. Ruokamafian pakotti toimiin kuluttajien kutistunut kukkaro sekä Lidlin onnistunut suurten haastaminen kisaan. Jälkimmäinen tapahtui, koska Lidl älysi muuttaa toimintaansa Suomeen sopivaksi. Valikoima monipuolistui kotimaisilla tuotteilla, ryhmä panosti tuoretuotteisiin ja kalaan sekä tavoistaan poiketen mainosti rehevästi. Saksalaisketjun puolitoistasataa laatikkomyymälää nostivat tuskan hikeä hiljenevissä Prismoissa ja Sittareissa.

Siirtymät eivät silti ole olleet kovin merkittäviä. Suunta on tärkeämpi. Eräät tutkijat ovat arvelleet, että muutos saattaa ennakoida myös bonus-korttien loppua. Niiden lainmukaisuutta pohditaan parhaillaan kilpailuvirastossa. Jos näin on, paljastuu taustalta paljon arkisempi syy kuin kuluttajien muutos käyttäytymisessään. Sitäkin on tapahtunut, tottakai, mutta monille kauppapaikka on annettu eikä asioimisen kohdetta ilman matkustamisen vaivaa pysty juuri muuttamaan.

Joidenkin hintojen laskua on myös tylsää markkinoida ruuan hinta-alena. EU-jäsenyyden aikana kaupan osuus ruokaeurosta on kasvanut kymmenkunta prosenttia. Tämä on tapahtunut lähinnä talonpojan ja ruokaa jalostavan teollisuuden kustannuksella.

Nyt hinnoittelu hieman normalisoituu. Lopullisiin johtopäätöksiin kannattaa ryhtyä kenties vasta vuoden kahden kuluttua. EU-jäsenyyden alla jäsenyyttä raivokkaasti ajanut leipomokeisari Peter Fazer nosti vaivihkaa tuotteidensa hintoja. Suomen liityttyä jäseneksi limpun hintaa sitten hilattiin tovi alaspäin rumpujen päristessä uutta kuluttajan onnea.

Hintojen lasku on deflatoitumista, jota suuri joukko ekonomisteja vavisten pitää talouden tuhon merkkinä. Euroopan Keskuspankkikin tekee jo tunnetusti työtä vauhdittaakseen rahapolitiikan keinoin "hallittua inflaatiota". Sitä pidetään terveenä merkkinä.

Ruokakorin hinnan keventymistä voi kuitenkin nyt pitää terveenä merkkinä. Kilpailukykymittauksissa monet tahot ovat kiinnittäneet huomiota Suomen muita kovempiin elämisen kustannuksiin. Syynissä on erityisesti asuminen, jonka kalleus vallankin pääkaupunkiseudulla on sietämätöntä. Toinen kustannuksia nostava piikki kohoaa ruuan hinnasta. Molempien katsotaan erityisesti haittaavan matalasti palkattujen alojen kehitystä ja työllisyyttä.

Kataisen hallitus kiinnitti asiaan huomiota kevyesti ohjelmatasolla. Ruuan hintakilpailuun haluttiin potkua. Teot jäivät hyvin laihoiksi mutta määriteltiinpä ruokakaupan määräävä asema entistä alhaisemmaksi, 30 prosenttiin. Kilpailuvirasto sai siis enemmän eväitä tarkkailla ja tutkia.

Lidlin strategiamuutos ja talouden lama auttoivat nyt hallitusta tässä työssä. Onneksi sentään joku asia etenee vaikka ministerien panos jäisikin kevyeksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En ole ihan varma siitä, onko Lidlin merkitys ollut hinnanalentajana niin valtava kuin nyt monissa arvioissa sanotaan. Voi olla, mutta siitä tarvittaisiin ehkä vähän tutkimustietoakin.

Timo Kaunisto, voisiko keskustajohtoinen hallitus nostaa ruuan ja monen muunkin tuoteryhmän alvia 2015 - 2019, eli yhtenäistää arvonlisäverokantaa, kuten tiede- ja virkamiehet asian ilmaisevat?

Tässä juttua Uudesta Suomesta tänään:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76743-ruoka-halpen...

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Lidlin merkitystä yliarvioidaan mutta kyllähän se pysäytti S-ryhmän kasvun. Kvartaaliajattelussa tuollainen pannaan aina merkille ja siihen reagoidaan. Tuoteryhmittäin kun tarkastelee nyt tehtyjä alennuksia huomaa helposti, että listalla ovat kärjessä maito- ja juustotuotteet, joiden hinnat ovat jo kärsineet Venäjä-pakotteista. Nyt kauppaa höllää hieman katteistaan.
Keskustan pitkän aikavälin tavoite oli ruoan alvin alennus, joka lopulta Vanhasen kakkosessa toteutuikin. Sen vaikutus ruuan hintaan ei ollut odotetun suuruinen. Sittemmin veroa on nostettu. Suurta halua keskustassa ei ole kaikkien arvonlisäkantojen harmonisointiin, koska se ruuan ja lääkkeiden kautta kohdistuisi voimakkaimmin pienituloisiin. Vaihtoehtoina liikutellaan varmasti tulonsiirtojen (eläkkeet, sosiaalituet)jäädyttämistä ja alempien alvien nostoa. Ruton ja koleran välillä kulkevat tulevien päättäjien optiot.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Paha on paikka näissä oloissa päättäjillä, koska suosittuja säästöjä tai veronkiristyksiä ei ole. Mitä tarkoitat alemmilla alveilla, tilattavien lehtienkin alvia?

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Tervehdys Timo. S-ryhmähän ilmoitti ruoan hinnanalennuksista, ei K-ryhmä. Tosin nythän K-ryhmän on pakko alentaa myös hintojaan kilpailun takia.Lidl:n merkitystä ei pidä millään aliarvioida sillä se on tuonut todellista kilpailua elintarvikkeiden myyntiin ja sehän on hyvä. Tosin kyllähän Lidl:kin on hinnoitellut tuotteensa Suomen hintatason mukaisesti sillä samat tuotteet esim Saksan Lidl:ssä ovat vieläkin n 30% halvempia kuin Suomessa, puhumattakoon esim Puolasta.

On kuitenkin hyvä että tämän kahden akselin monopolia ollaan hajoittamassa ja saadaan todellista hintakilpailua ja elintarvikkeiden hinnat eurooppalaiselle tasolle.

Viljelijäthän eivät tätä hintaa ole nostaneet vaan tämä kartellisoitunut kauppamme ja teollisuutemme on meitä kupannut jo vuosikymmeniä.

Käyttäjän timokaunisto kuva
Timo Kaunisto

Juuri näin. Hinnoittelu tehdään maksukyvyn (tai maksutottumusten) mukaan. Viljelijän asema on ruokaketjun hännillä todella kehno. Murusia tippuu pöydältä tässä pelissä. Lähiruoan todellinen mahdollisuus punnittaisiin vain oman kauppaketjun kautta.

Käyttäjän AnuPeltola kuva
Anu Peltola

Kahden pelurin monopoli ei ikävä kyllä näillä hinnanalennuksilla poistu. Ainakaan niin, että kotimaisia kilpailijoita pääsisi syntymään.
Lidl pärjää, koska se pystyy alentamaan hintojaan vielä merkittävästi.

Duopolin murtumiseen tarvittaisiin kilpailua nimenomaan tukkutoimintaan.

Esimerkki:
- keskusliikkeen tukku ostaa tuotteen valmistajalta hintaan 0,5 €
- keskusliikkeen tukku myy sen oman ketjun vähittäiskauppiaalle hintaan 0,8 €
- keskusliikkeen vähittäiskauppa myy saman tuotteen kuluttajalle hintaan 1,0 €
Keskusliikkeen kate valmistajalta kuluttajalle on tässä 100 %

Oman ketjun ulkopuoliselle kauppiaalle keskusliikkeen tukku myy tuotteen hintaan 1 €
Jotta keskusliikkeiden ulkopuolinen kauppias saisi tuotteesta saman katteen, sen pitäisi myydä se kuluttajalle hintaan 2 €. Ei kovin kilpailukykyistä.

Tämän rakenteellisen ongelman takia, joka on siis tukku- ei niinkään vähittäiskaupan keskittymisestä johtuvaa, ei Suomeen ole syntynyt menestyviä päivittäistavarakaupan toimijoita muutamaan vuosikymmeneen.

Kilpailuviraston hampaattomuus ja lainsäätäjien toimimattomuus johtaa nyt siis siihen, että päivittäistavarakaupan tulevaisuuden pärjääjät tulevat ulkomailta.
Lämmittänee hetken, mutta kun hyllyiltä poistuvat kotimaassa valmistetut (väistämättä kalliimmat) tuotteet ja tilalla on enää ulkomaista tuotantoa, voi olla että kotimaisilla valmistajilla ja niiden työntekijöillä tulee suru puseroon.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Merkittävä syy S-Ryhmän ruoan hinnan alentamiselle on Venäjän vastapakotteiden vaikutus. Elintarviketuotantoa, erityisesti maitotaloustuotteuden, ei ole pystytty sopeuttamaan kysynnän alenemiseen.

Maitotuotteiden, juustojen sekä muun Venäjän viennin myynti eurooppaan ei onnistu, koska siellä painitaan samojen ongelmien parissa.

Näyttää siltä, että elintarviketeollisuus, osuuskunnat ja kauppa ovat päätyneet tuotannon sopeuttamisen sijasta myydä tuotteet kotimarkkinoille dumppaamalla hintoja.

Hinnanalennuksia ei näytä olevan tuontituotteissa.

Toimituksen poiminnat