timokaunisto

Miksi hallitus välttelee avointa keskustelua ”kuntauudistuksesta”?

Suomalaisen kansanvaltaan on kuulunut, että isoista poliittisista linjavalinnoista ja uudistuksista käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua.

Suomen EU-jäsenyyttä edelsi 1990-luvun alussa laaja kansalaiskeskustelu – myös puolueiden sisällä. Itse edustin kielteistä kantaa ja toimin eturintamassa rakentamassa vaihtoehtoista tietä Suomelle unionin jäsenyyden sijaan. Suomalaisten mielipidettä kysyttiin neuvoa antavalla kansanäänestyksellä 1994, jossa jäsenyys sai kansan enemmistön tuen. Olen halunnut tuota kansanvaltaista päätöstä kunnioittaa myös EU:n varjopuolien hankaloittaessa meidän suomalaisten elämää.

Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymisestä laajaa kansalaiskeskustelua ei haluttu käydä. Suomi liittyi EMU:un silloisten johtavien hallituspuolueiden suppeiden piirien omilla päätöksillä. Kansan mielipidettä ei kysytty. Euron kriisin hoitaminen ja syntyneiden valuvikojen korjaaminen olisi varmasti ollut nyt Suomessa helpompi hyväksyä, jos yhteiseen rahaan siirtymiseen olisi aikanaan haettu selvä valtakirja suoraan kansalaisilta.

Jälleen Suomessa on vallassa Sdp:n ja Kokoomuksen varaan rakentuva laaja hallituskoalitio. Nyt sinipunahallituksella olisi mahdollisuus tehdä asioita toisin. Avointa ja moniarvoista keskustelua tarvittaisiin erityisesti hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ikääntyvän väestön ja edelleen hankaloituvan kansainvälisen työnjaon oloissa.

On suuri pettymys, että Kataisen hallitus välttelee ja väistää avoimuuden vaatimukset. Se aikoo toteuttaa ”kuntauudistuksensa” kabineteissa virkamiestyönä tehtyjen karttojen pohjalta, kuntalaisten ja kuntapäättäjien mielipidettä kysymättä. 

Keskustan esittämän arvostelun hallituspuolueet ovat leimanneet pelotteluksi ja omiin valta-asemiin takertumiseksi. Keskusta, kuten muutkin puolueet, hakee kannatuksensa vaaleissa suoraan kansalta. Keskustan kannatusta eivät ratkaise hallinnolliset rajat tai kuntien lukumäärä. Me haluamme keskustella itse asiasta, miten lähipalvelut turvataan tasavertaisesti kaikille kansalaisille koko maassa niin kaupungeissa kuin kunnissa. Kuntapäättäjien keskuudessa syntynyt liikehdintä kertoo siitä, että myös kunnissa haluttaisiin keskustella oikeista asioista. On huomion arvoista, että näiden kriitikkojen johdossa olevat eivät peittele olevansa Kokoomuksen tai Sdp:n edustajia.

Toinen huolemme liittyy lähidemokratiaan ja kunnalliseen itsehallintoon. Suomalaisen demokratian ydin on, että kunnissa ihmiset pääsevät itse päättämään oman kotikuntansa asioista. Kunnallisesta itsehallinnosta on säädetty perustuslaissa. Vastuu päiväkodin, koulun, terveydenhuollon, vanhuspalvelujen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä on demokraattisesti valituilla, eri poliittisia ryhmiä edustavilla kuntapäättäjillä. Suomalaiset kunnat ovat erilaisia niin väestönsä, alueensa kuin elinkeinorakenteensa suhteen. On varsin selvää, että paikallisesti tiedetään parhaiten, miten palvelut ja kunnan muu toiminta kannattaa järjestää. Verkostoitumisen ja yhteistyön leimaaminen epäisänmaalliseksi byrokratiaksi on ennenkuulumatonta paikallisuuden vähättelyä. 

”Kuntauudistuksessa” ei ole kyse hallinnollisista laatikkoleikeistä, vaan nyt tehdään isoja poliittisia valintoja, joilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Politiikan tehtävä pitäisi olla huolehtiminen siitä, että koko maassa on mahdollisuudet elämiseen ja työntekoon. Ihmiset kyllä itse sitten valitsevat oman elinympäristönsä elämäntilanteensa mukaan.

Kokoomus on itse ollut aktiivinen vaatimaan avoimuutta niille politiikan aloille, kuten ulkopolitiikkaan, jotka perinteisesti ovat olleet yhteiskunnassamme harvojen herkkua. Avoin keskustelu on aiheellisesti avannut suomalaisille ulkopoliittista päätöksentekoa. Vaali- ja puoluerahoituksen osalta keskustelu puolestaan johti lainsäädännön uudistamiseen, nykyaikaiseen avoimuuteen ja uusiin pelisääntöihin.

Miksi avoimuutta, keskustelua ja vaihtoehtojen esittämistä halutaan nyt välttää suomalaisten elämään aivan keskeisesti vaikuttavassa asiassa? Yksi tapa lisätä keskustelua palvelujen uudistamisesta olisi säätää lailla kansanäänestyksistä kuntaliitosten yhteydessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Matti Vuorio

Kunnilla on työllistävä vaikutus ! Neuvostoajan malliin !

Shemu P

Kuntajako on perua ajalta, jolloin isäntien kirkkoreissusta piti selvitä hevoskyydillä päivän aikana. Luulen, että tänä päivänä kirkkoon pääsee samassa ajassa hieman kauempaakin.

Kuntien määrän vähentämistä vastustavien mielestä kuntarakenteemme olisi tehokkaampi, jos meillä olisi enemmän kuntia. Luulen, että 1000 kunnan Suomessa palvelumme tukehtuisivat kuntarajoihin, hallintoon ja byrokratiaan. Tehottomuus kasvaisi.

Itse arvostan enemmän palveluja, kuin kuntien keinotekoisia rajoja ja lisääntynyttä hallintoa. Siksi kannatan kuntauudistusta, johon liittyy oleellisesti kuntien määrän pienentäminen.

Jaakko-Matti Kaakinen

Se tuskin ketään kuntalaista haittaa jos kuntaliitoksella vähennetään hallintotason menoja ja kirkkoon joutuu menemään vähän kauemmas. Suurimmat säästöt kuntaliitoksissa kuitenkin saadaan opetus- ja terveydenhoitopalveluja vähentämällä ja keskittämällä. Se taas riistää juurikin niitä arvostamiasi palveluja. Jos kuntien pakkoliitoksia ajavat tahot lupaisivat, että sairaalaan tai kouluun ei kajota, niin tuskin liitoksia monikaan vaivautuisi vastustamaan.

Eli kuntaliitokset ovat mielestäni okei jos ne eivät siirrä sairaalaa tai koulua kauemmas kuntalaisista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Timo, kuka olikaan se pääministeri, joka ihan vasta pari vuotta sitten, edellytti hallituksensa ministeiltä sitä, ettei keskeneräisistä asioista puhuta? Se siitä avoimuudesta!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Miksi nyt yht`äkkiä pitäisi olla niin avoimia, niin avoimia?

M-T Heikka

Käymme ko. aiheesta parhaillaan keskustelua tuolla häpeämäsi peräpohjalaisen palstalla. Miekään en nyt enempää haise tässä, kunhan ilmineerasin.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

"Miksi avoimuutta, keskustelua ja vaihtoehtojen esittämistä halutaan nyt välttää suomalaisten elämään aivan keskeisesti vaikuttavassa asiassa?"

Hyvä kysymys!
Vastaajat vaan ovat pikkusen vähissä!

..

"Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla."
( hallitusohjelmasta)

Yks päivä kysyin täällä US -sivustolla puheenvuorossani
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

mm.
”Miten raamitat vahvan peruskunnan, miten syrjäiset alueet?”

Niin!
Miten raamitetaan?
Ja missä on raja syrjäiselle alueelle?

Meilläkin jo ( uusi Salo 1.1.2009-) mussutetaan kaupungin reuna-alueista. Semmosia ei vissiin saisi olla! Eikä ainakaan asutettuna! Palvelujahan ne mokomat asukkaat vaativat!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pääkaupunkiseudun vaurain kunta on seudun pienin kunta Kauniainen.

Ahvenanmaalla on 16 kuntaa ja 28000 asukasta. Samalla Ahvenanmaa on Suomen vaurain maakunta.

Näin ollen voidaan todeta,että pieni kunta lähidemokratioineen tuottaa vaurautta. Suuret kunnat puolestaan sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä.

Sama pätee oppilaitosten kokoon. Maailman huippuyliopistot on pieniä.

Suurkuntia on vain Ruotsissa ja Venäjällä. Sekö on päättäjien viiteryhmä.

Esim. Sveitsissä on yli 6000 kuntaa. Ja Sveitsi Euroopan vaurain valtio ilman öljylähteitä. Nimittäin yhteisöllisyys tuottaa myös vaurautta.

Epäyhteisöllisyys ongelmia ja kustannuksia.

Pekka Heliste

Sveitsissä öljylähteinä onkin rikollinen,verokierretty raha ja kun siihen lisätään Gaddafin ja muiden dikdaattoreiden ryöväämät rahat niin se on itse asiassa parempi kuin öljylähde, nuo lähteet kun eivät ehdy..

Ja kuntien itsehallinto on lähinnä sitä, että hyväksytäänkö joku veronkiertäjä asukkaaksi ja millä maksulla....

Shemu P

Jarmo, jos Kauniainen ja Ahvenanaan kunnat ovat parhaiten hoidetut, tuosta voisi joku vetää johtopäätöksen, että kaikki Suomen kunnat on muutettava ruotsinkielisiksi.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

Sateenkaarihallitus joka pohjautuu eteläisen ja lounaisen Suomen demareiden ja kokoomuksen yhteistyöhön on aloittamassa rynnäkön Keskustan sydänmaille desentralisaatiopolitiikan purkamiseksi. Päätäntävalta kansalaisten asioista siirretään kauemmaksi asianomaisista ja valtaa pyritään keskittämään. Seuraamukset ovat jo nähtävissä. Venäläiset ostavat itä-Suomesta maata kun vanhentuneet asukit huomaavat ettei suomalaisille jälkeläisille enää löydy toimeentuloa eikä perustuslaissa määrätty kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate toteudu.

Hallitus ei ajattele koko maan etua eikä tulevia suomalaisia sukupolvia.

Tuula Saskia

Nyt, yleensä järkimies, isket kirveesi kiveen.

Älä nyt puhu hölmöjä.

Jokainen pääkaupunkilainen tietää, miksi Kauniaisiin muutetaan: kunnallisvero on alhainen verrattuna Helsinkiin tai Espooseen.

Kauniainen on oma lukunsa. Muutoin, hyvä Ryyti , ruotsinkielisten omin " lähiö".

Nyt mättää vahvasti jutuissasi.

Tiedetään, että nämä pikkukunnat ovat kansantaloudellemme uskomaton rasite.

Koko hölmöys on peräisin siitä, että Kepu on halunnut pitää yllä mokomaa puolueen kannatuksen takaamiseksi.

Ministeri Virkkunen on oikealla tiellä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Keskustako vastustaa Kauniaisten liittämistä isompaan kuntakokonaisuuteen?

Pertti Väänänen

Toivottavasti hallitus aloittaa jo ennen kuntavaaleja kuntien pakkoliitoskampanjan.

Eihän näillä Kepun johtamilla pikkukunnilla ole edes kompetenssia vastata kuntien moninaisten tehtävistä.

Ei ole mikään vahinko jos joku kepulainen isäntämies jää ilman valtuusto- tai lautakuntapaikkaa.

Pekka Heliste

Suomi on aika poikkeuksellinen hallintomalliltaan maailmassa

Suomen kuntien tehtävät ovat Euroopan sisäisessä ja maailmanlaajuisessa vertailussa varsin mittavat. Suomen hallinto on pitkälle hajautettu. Kunnat vastaavat liki kahdesta kolmasosasta julkisesta kulutuksesta, eli verovaroin maksetuista palveluista. Kuntien palveluksessa on noin 430 000 työntekijää, kun taas valtion palveluksessa on noin 120 000.

Tilanne on yleensä päinvastoin: Niin poliittisesti kuin toiminnallisesti vahvojen kuntien järjestelmää ei ole ,muualla malleina näyttävät olevan ns. “Franco-ryhmä” ja “Anglo-ryhmä”. Ensimmäisiin kuuluu esimerkiksi Ranska, jossa on poliittisesti vahvat, mutta toiminnallisesti heikot kunnat. Jälkimmäisiin Britannia, jossa on sekä poliittisesti että toiminnallisesti heikot kunnat.

Kuntien tehtävät eivät Suomessa rajoitu maankäyttöön, teknisiin palveluihin ja pienimuotoisiin yksilöllisiin palveluihin, kuten useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Meillä kuntien tehtäviin kuuluvat myös koulutus- ja sosiaalipalvelut sekä terveydenhuolto, joihin käytetään yli kolme neljäsosaa kuntien kulutusmenoista. Näiden tehtävien hoitoon saadaan osarahoitusta valtionosuusjärjestelmästä.

Kun tietotekniikan hyödyntäminen on avainasemassa tuottavuuden kehittämisessä julkisella sektorilla niin ei hajanainen kuntarakenne tue sitä.

Esim hankinnat hajaantuvat 300 kuntaan ja mittakaavaetu jää saamatta.
Samoin esim terveydenhoidon tietojärjestelmän rakentaminen on mahdotonta

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hallitus on kieltämättä ovelasti vaiennut kuntien maantieteellisistä rajoista, ja ilmoittaa keskittyvänsä kansalaispalvelujen järjestämiseen. Kysymys on tietysti samasa asiasta, hallintoalueiden väestöllisestä suurentamisesta ja niiden lukumäärän ehkä rajustakin vähentämisestä.

Täytyy tässä itse kunkin hakea pakastimesta jäitä hattuun, koska kuntarajat ovat ennen kaikkea hallinnon käsitteitä ja välineitä. Säälihän se tietysti on, jos perinteikäs syntymäkunta pyyhkiytyy kartalta jonkun ministeri-virkkusen allekirjoituksella. Mutta elämä on luopumista, niin monessa muussakin asiassa.

Jaakko Tuononen

No, mutta Herra Jumala, sanon suoraan. Kepuli politiikka kunta-asioissa toivottavasti on ohi. Mitä ihmeen syytä on pitää yllä kuntia, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tarjota MITÄÄN palveluja kuntalaisille?

Toivottavasti tässä kunta-asiassa päästään eteenpäin, ja Suomessa on tämän hallituksen jälkeen noin 100 kuntaa. Ehkäpä tässä pääkaupunkiseudun kuntauudistuksessakin päästään eteenpäin (kun Kepu ei ole sotkemassa) ja Helsinki saa Espoon, Vantaan ja Kauniasen. Toivottavasti myös Sipoon. Vain siten päästään oikeasti kehittämään pääkaupunkiseutua.

Miksi tämä kunta-asia on kepuleille niin tärkeä? Juottaminen ja syöttäminen. Pikku kunnanjohtaja kun on niin, niin helppoa kauraa. Olenko oikeassa?

Varmaankin Vantaan, Espoon ja Kaunuaisten kunnanjohtajat, valtuuston jäsenet jne.. jne.. turhakkeet puhuvat.

Mutta Hallituksen pitää laittaa laput korville ja tehdä päätökset suomen kansan parhaaksi. 90% Suomen kunnista on perseestä ja turhia, niillä ei ole oikeutta olla olemassa.

Käyttäjän juhojuho kuva
jukka juhola

Hetkinen, onko muilla puolueilla kuin Kokoomus,SDP ja Vihreät mitään valtaa tuolla ns, pääkaupunkiseudulla päättää näistä kuntaliitoksista?!

Enni Kulovaara

Siinä taas yksi poliitikko, joka pläjäyttää tänne henkisen tuotoksensa, eikä vaivaudu keskusteleman. Vai avustajasiko tuon kirjoitti ja tänne laittoi?

Pasi Pekkinen

"Suomalaisen kansanvaltaan on kuulunut, että isoista poliittisista linjavalinnoista ja uudistuksista käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua."

Tämä on enemmän hurskas toive, kuin historiallinen fakta.

Kekkosen, Neuvostoliiton ja suomettuneisuuden kaudella avointa keskustelua suurista linjoista ei ollut olemassakaan. Yhä edelleen suomettuneisuuden varjo leijuu päällämme mm. NATO-kysymyksen osalta.

Kun kansaa johdatettiin valheen ilmapiirissä kieroon sukupolven ajan on tuskallista kysellä harhaan johdatetun kansan mielipidettä. Samasta syystä politiikot eivät uskalla kertoa omia todellisia mielipiteitään.

Mitä tulee itse blogin aiheeseen, niin käsittääkseni perustavaa laatua oleva virhe tehtiin silloin, kun tavoitteeksi otettiin koko maan asuttuna pitäminen. Tällä väestömäärällä Suomen kokoisessa maassa se on täysin järjetön lähtökohta.

Käyttäjän jannekauppi kuva
Janne Kauppi

Kuntaliitoksia pitäisi tehdä rankalla kädellä työssäkäyntialueen ja yhtenäisen talousalueen mukaan. Itse asun paikassa, jossa muutaman kilometrin säteellä asutaan kolmessa kunnassa, mutta pääosin käydään työssä yhdessä kunnassa. Aivan järjetön kuntarakenne - sitä ei puolusta täällä kuin tuosta rakenteesta palkan saavat ja ne, jotka asuvat sen pienemmän veroprosentin kunnassa.

Pekka Heliste

Kepulla on vain huoli Kepulandian säilymisestä Kepulla on valta n 250 kunnassa ja osassa määräenemmistökin.

Näin voidaan kepulaisille kähmiä kaikki kunnan virat ja kuntien urakat serkkupojalle ja /tai hyvälle kepulaiselle.

Jos Kepu menettää tämän privilegion niin sille käy kuin eurooppalaisille veljespuolueille:Häviää maan päältä tai jää marginaaliin

Kepulla on nyt hätä kädessä ja pelottelu sen mukaista

Tuula Saskia

Näinhän se on.

Eivät nämä kuntakysymykset ole järkiasioita.

Kunnan pikkupäättäjät , siis Keskustapuolueen edustajat lähinnä, menettävät postinsa. Siitä lienee kyse, samoin virkamiehistä.

Ajatteleeko kukaan muuta, kuin omaa etuaan?

Joskus tekee mieli kysyä, onko demokratia järkevää vallankäyttöä.

Se lienee sitä, kuitenkin.

Jaakko Anttila

Suomi on pohjoismaa. Pohjoismaat muodostavat Suomen viiteryhmän Eurooopassa. Suomen demareille ja Helsingin seudun kokoomuslaisille ominaista primitiivistä maatalous- ja maaseutuvihaa ei esiinny missään muussa pohjoismaassa eikä missään muuallakaan maailmassa.

Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget- väliportaanhallinto.

Norjassa on 430 kuntaa ja seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.

Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2), on
100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan nykyinen kuntajako "on perua ajalta, jolloin isäntien kirkkoreissusta piti selvitä hevoskyydillä päivän aikana".

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kunta, joka ei omillaan pärjää, kuolkoon. Terveyskeskukset ja sairaalat valtiollisiksi laitoksiksi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pekalle: Koko maa on parempi pitää asuttuna, vaikka vähäväkisempänäkin, koska asumaton maa on naapureiden helppo ottaa haltuunsa. Näin kävi Pohjois-Amerikan ja Afrikan suhteen aikoinansa. Jos emme nykysuomea nykyisellään tarvitse, niin se on toinen juttu.

Pekka Heliste

Pohjois-Amerikka ja Afrikka olivat asuttuja eurooppalaisten tulessa sinne, eivät ne tyhjiä olleet.Itse asiassa ihmislaji on nykytiedon mukaa syntynyt Afrikassa ja sieltä levinnyt oikeasti ihmisitä tyhjään maailmaan. Tosin tappaen neandertalilaiset ja muut ihmisrodut sukupuuttoon.
Samoin kävi Afrikassa ja Amerikassakin, valkoinen rotu tappoi kehittyneemmän teknologian avulla alkuperäiskansat lähes sukupuuttoon

Tuula Saskia

Ehkä näin, mutta sitä ei saa sirpaloida järjettömiin yksiköihin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kunnan koolla ei ole väliä, merkitystä, kunhan omin avuin pärjää.
Kunta joka ei pärjää, liittoutukoon tai hävitköön.

Toimituksen poiminnat