timokaunisto

Kaikki blogit puheenaiheesta EU-politiikka

Pohjoismaiden kruunu voisi olla euroa parempi Suomelle

Korjaa lukijana rohkeasti kommenttiosiossa, jos huomaat asiavirheitä.

Valuutta-alueella on karkeasti kaksi strategiaa pitää kasassa velkaantumistaan: (a) valuutta-alue pitää menonsa ja tulonsa tasapainossa niin, ettei ota uutta velkaa pitkällä aikavälillä vaan maksaa velkaantumistaan pois hyvinä aikoina; (b) valuutta-alue myöntää velkaa omalla valuutallaan ja säännöllisin väliajoin alentaa valuuttansa reaaliarvoa (=devalvoi) tahi ylläpitää korkeaa inflaatioprosenttia. Näin karkeasti yksinkertaistaen.

Haluatko vaikuttaa Suomen ja laajemmin EU-tason päätöksentekoon?

 

Mitä mahdollisuuksia EU meille tarjoaa?smiley

Sinä voit vaikuttaa EU-politiikkaan ja Suomen EU-politiikkaan - jopa Suomen sisäiseen politiikkaan, esim. sote- ja maakuntauudistukseen. Keinoja ovat:

 

1. Eurooppalainen kansalaisaloite

2. Vetoomukset Euroopan parlamentille

3. Julkiset kuulemiset ja muu palaute

EU:n ns. Valkoisen kirjan 5 skenaariota: Minkä Suomi valitsee - jos valitsee?

 

Euroopan komissio - Lehdistötiedote:

"Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta:

Yhtenäisyys 27 jäsenvaltion unionissa

Bryssel 1. maaliskuuta 2017

Euroopan komissio on tänään julkaissut Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan, josta puheenjohtaja Juncker ilmoitti unionin tilaa koskevassa puheessaan vuonna 2016.

Journalistien "analyysi"

”Analyysi”-sanalla on, kuten useimmilla suomen kielen sanoilla, useita merkityksiä, Nykysuomen sanankirjan mukaan neljä, ja ne vielä jakaantuvat useisiin alakohtiin. Noista neljästä seuraava: ”tieteellinen menetelmä, joka etenee yksityisseikoista t. havainnollisista ilmiöistä yleisiin käsitteisiin t. lakeihin, analyyttinen metodi” tuntuisi soveltuvan parhaiten siihen, mitä jonkin ilmiön tai tapahtuman, tässä tapauksessa Juha Sipilän hallituksen Eurooppa-politiikan, erittelyssä termillä tarkoitetaan.

Hyväksytkö, että Suomen EU-maksut kasvavat?

EU-maksuihin jää ammottava aukko brittien  erotessa unionista. Pitääkö se mielestäsi paikata vai ei? YLE kysyi samaa asiaa Suomen mepeiltä.  Kannattajia oli kuusi, ei-kannattajia oli  neljä ja kaksi ei osannut sanoa kantaansa.

 A. Kannattajat: (6)
Heidi Hautala, MiaPetra Kumpula-Natri, Liisa Jaakonsaari, Henna Virkkunen , Petri Sarvanmaa ja Sirpa Pietikäinen.

B. Eivät kannata (4)
Jussi Halla-aho,  Pirkko Ruohonen-Lerner,  Anneli Jäätteenmäki ja  Merja Kyllönen.

C. EOS (2)
Nils Torvalds  ja Hannu Takkula

Hallituksen EU-politiikka ja meppien arvosanat

Helsingin Sanomat julkaisi 21.12.2017 uutisen, johon oli haastateltu suomalaisia europarlamentaarikkoja. Haastattelussa meppejä pyydettiin arvioimaan hallituksen suoritusta EU-politiikassa kouluarvosanoilla 4-10 ja kolmestatoista mepistä kaikki paitsi Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vastasivat lehden kysymyksiin.

EU:sta Euroopan Yhdysvallat vuoteen 2025 mennessä

VASTUSTAJAT ULOS EU:STA. MYÖS BREXIT PUHUTTAA...

Saksan sosialidemokraattien  (SPD) puheenjohtaja  Martin Schultzin mielestä Euroopan unionista pitäisi tehdä liittovaltio -  ”Euroopan Yhdysvallat” vuoteen 2025 mennessä.

Schultz taitaa olla niitä federalistimiehiä vai kuinka?

Liittovaltiota vastustavat  jäsenvaltiot pitäisi erottaa Schultzin mielestä  ulos  EU:sta.  Ja ilmeisesti EMU:stakin. MALLIOPPILAS- Suomi mukaan lukienko?

 

EU-komissiolle murska-arvio Kreikan kriisin hoidosta

EU-KOMISSIO EI OLE TEHTÄVIENSÄ TASALLA - MITÄ PEITELLÄÄN  EU:SSA JA EKP:SSÄ? MIKSI KREIKALLA "IMPROVISOIDAAN"? (LUE kommentit 25 ja 26). - MIKSI EU POISTI KREIKAN BUDJETTIVAJEIDEN LISTALTA?? MÄTÄNEEKÖ EU YLÄPÄÄSTÄÄN, TALOUSELÄMÄ- LEHTI KYSELEE?

 

Kauppalehti kirjoittaa  EU-komission saaneen huonot arvosanat  Kreikan kriisin hoidosta Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta.  Talouselämä lehti siteeraa Kauppalehden artikkelia.

Raportti totea, ettei EU-komissiolla ole aikaisempaa kokemusta hallita tällaisia prosesseja.

Kekkosen-Koiviston linja

Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut valeuutisten (fake news) käsite. Itse ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Kun puhutaan historian ja politiikan tutkimuksesta, siihen voidaan liittää myös valheellisten tutkimusten (fake studies) ja jopa valetieteen (fake science) käsitteet.

Seurauksiltaan ehkä vaikuttavin Suomen historian valeuutinen liittyi kevään 1981 hallituskriisiin. Se perustui Mauno Koiviston 6. huhtikuuta Hannu Lehtilälle antamaan TV-haastatteluun.

Kansalaismielipiteen suunnan muutos?

Nyt otan riskin ja teen poliittisen analyysin/ennusteen Suomen kansan näkemyskääntymyksestä suhteessa EU:hun ja maahanmuuttoon.
Ensi viikonvaihteessa saatetaan yllättyä Jussi Halla-ahon saamasta äänimäärästä. Jos se osoittautuu odotettua suuremmaksi, se mielestäni kertoo asennevaltavirran suunnan muutoksesta EU- ja maahanmuuttokielteisemmäksi.
Se jo näkyy Kepun maaseutusiiven työlääntymisenä EU-byrokratian ja tukiviidakon tuottamiin älyttömyyksiin ja hankaluuksiin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä